Olen aloittanut urakan; tavaroiden, hyllyjen, laatikoiden, nyssyköiden ja pussukoiden läpikäynnin. Kuinka työlästä se onkaan!
En tunnustaudu hamsteriksi, tapanani ei siis ole kerätä turhaa rojua ja merkityksettömiä asioita nurkkiin pyörimään. Pyrin tasaisin väliajoin käymään vaatekaappiani läpi ja antamaan eteenpäin vaatteet, joita en ole käyttänyt.
Mutta nyt ei pelkkä vaatekaapin läpikäynti riitä, nyt pureudutaan joka paikkaan, myös niihin epämääräisen romulaatikoihin ja koreihin, jonne vaivihkaa kertyy sekalaisesti pikkutavaraa...
Koska olen laiska ja mukavuudenhaluinen, olen vetkutellut asian kanssa ja siirtänyt projektia eteenpäin. Mutta viime viikolla todella tartuin itseäni niskasta kiinni ja ryhdyin toimeen. Olen nyt pikkuhiljaa, muutamana päivänä viikossa käynyt tavaroita läpi. En halua siitä liian uuvuttavaa urakkaa, minkä vuoksi etenen hitaasti mutta varmasti.
Ongelmaksi onkin muodostunut se, mitä teen tavaroille, joita en tarvitse. Aiemmin olen mukavuudenhalussani antanut lahjoituksia Fidaan, mutta nyt toisaalta houkuttaisi tavaroiden myyminen. Antamalla hyväntekeväisyyteen pääsisi roinasta tietysti eroon nopeasti ja vaivattomasti, mutta...
Vaihtoehtona siis punnitsin kirpputoripöydän vuokraamista. Kirpputorimyynti on kuitenkin erittäin työlästä; vaatteet tulisi pestä, silittää, hinnoitella, raahata kirppikselle ja siellä sitten järjestellä pöytää joka päivä. Purnausta aiheuttaa myös kirpputoripöytien kova hinnoittelu.
Lopulta päädyin Tampereen alueen Facebook -kirpputoriryhmään. Tässä ryhmässä siis tavara vaihtaa kätevästi omistajaa Facebookin välityksellä. Itselleni netissä myyminen on uusi juttu, en ole koskaan hyödyntänyt edes Huutonettiä. Loin siis itselleni tuonne kansion, jonne olen pikkuhiljaa lataillut kuvia myytävistä tuotteista. Olenkin jo parit kaupat saanut tehtyä. Onhan toki kuvien ottamisessa ja lataamisessa oma vaivansa, mutta kokonaisuudessaan tämä on huomattavasti helpompaa kuin oikean kirppispöydän kanssa.
Toki edelleen pääsisin tavarastani nopeammin ja helpommin eroon lahjoittamalla ne eteenpäin. Jotenkin ajatus kirpputoritavaroiden säilömisestä eri pussukoissa ja nyssyköissä nurkissa tuntuu vastenmieliseltä. Toisaalta lahjoittamisessa hyväntekeväisyyteen on omat seikkansa, joista en oikein pidä. Ärsyynnyn siitä, että Fidan hintataso on mielestäni liian kova. Haluaisin, että vanhat tavarani voisi joku tarpeessa oleva ostaa edullisesti. Auttaisin samalla tarvitsijaa. Fidan hintaryöstäpolitiikka ei tätä auttamisajatustani tue. Toki antamalla tavaroita ilmaiseksi Fidaan tuen samalla kyseisen organisaation toimintaa.
Koska eläimet ovat sydäntäni lähellä, olenkin muutaman kerran lahjoittanut tavaraa Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen kirpputoripöytään. Suosikkikirpputorissani Tarinassa on yhdistyksen pöytä, ja kirpputorille voi kätevästi jättää lahjoitustavaroita. Ainoa miinus tässä on mielestäni se, että kirpputori ottaa 50% eläinsuojeluyhdistyksen myyntipöydän tuotosta. 50%! Mielestäni aivan liian paljon, joskin kyllä ymmärrän, että jotenkin tuon kirpputorinkin on yhteistyökuviosta hyödyttävä. Haluan tukea taloudellisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa lahjoittamalla tuotteita myyntiin, mutta en halua tukea kirpputoriyritystä antamalla heille ilmaiseksi myyntituloja...
Jos jollakulla on tähän dilemmaani hyviä ratkaisuehdotuksia, niitä otetaan kyllä ilolla vastaan.
Äh, tässäpä nyt tavarapohdintaa kerrakseen. Ei auta muu kuin jatkaa kaappien ja laatikoiden penkomista.
Kamala määrä tavaraa, taitaa olla lähinnä vaatteita. Kuinka paljon ihmiset ostavatkaan vaatteita, jos poisheitettävääkin on noin paljon? Kuva napattu täältä.