tiistai 29. huhtikuuta 2014

Flunssa

Eilen töiden jälkeen kotona minulle nousi yllättäen kova kuume, joten tämä päivä menee sairaslomalla sohvalla peiton alla maaten. Ajattelin jakaa tänne monta kertaa tekemäni inkivääriteen ohjeen. Inkiväärinhän sanotaan auttavan flunssassa ja se on myös oiva lääke matkapahoinvointiin. 

Olen googletellut erilaisia inkivääriteeohjeita ja päätynyt aina tekemään juoman täältä löytyvällä ohjeella.

Tarvitset:

1 l vettä
1 sitruuna tai lime
3-5 cm:n pala inkivääriä
(kanelitanko)
(hunajaa)


Kiehauta vesi kattilassa. Veden kiehumista odotellessa kuori ja siivuta inkivääri. Lisää inkivääri (ja halutessasi kanelitanko) veden joukkoon. Hauduta 10 min. Purista joukkoon limen tai sitruunan mehu.

Tätä inkiväärijuomaa voi juoda sellaisenaan. Omaan makuuni se on kuitenkin sen verran vahvaa, että minulla on tapana laittaa mukiini inkiväärijuomaan teepussi. Eli käytän tuota juomaa teen pohjana. Toinen tapani on tehdä tavallista teetä, johon laitan maidon asemasta kylmää inkiväärijuomaa joukkoon. 

Muita käyttämiäni flunssankarkotuskeinoja ovat kuuma mustaherukkamehu (äidin itse keittämästä mehusta) sekä tyrnimehutiiviste. Nämä molemmat sisältävät paljon C-vitamiinia.

Toivon nyt vain parantuvani torstaihin mennessä Tukholman matkaamme varten. Joten jos teiltä löytyy hyviä vinkkejä flunssan hoitoon, niitä otetaan ilolla vastaan!


Kuppi inkivääriteetä, villasukat, viltti ja TV. Flunssapotilaan varustus.

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Kauhan varressa: tonnikalatortillavuoka

Tartuin kaupan tarjoukseen ja ostin paketillisen tortillalettuja. Yleensä aina täytämme letut ja syömme sellaisinaan, mutta tällä kertaa halusin kokeilla jotain erilaista. Löysinkin Valion sivuilta kivan ohjeen tonnikalatortillavuokaan.Ruoasta tuli todella maukas, tosin seuraavalla kerralla vaihdan salsakastikkeen astetta tulisempaan versioon. Tonnikalan tilalla voi käyttää vaikkapa jauhelihaa tai broileria ja kasviksetkin voi halutessaan vaihtaa mieleisekseen.

En muuten huomannut ottaa valokuvaa uunista otetusta vuoasta, joten tällä kertaa resepti on vailla ruokakuvaa.

Tässäpä joka tapauksessa ohje omaan mukaeltuun versiooni:

Tarvitset

1 pkt tortillalettuja
3 tlk tonnikalaa
1 prk salsadippiä
1 paprika
1 tlk ananaspaloja
öljyä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 prk kermaa
1 pss juustoraastetta


Pilko sipulit ja pehmennä niitä öljyssä pannulla. Lisää joukkoon dippipurkki, tonnikalat ja ananakset. Paloittele myös paprika ja lisää mukaan. Hämmennä hetki. 

Voitele uunivuoka. Levitä jokaiselle tortillaletulle täytettä ja kääri rullalle. Leikkaa rulla kolmeen osaan ja laita palaset pystyyn vieri viereen uunivuokaan. Täytä tällä tavalla koko vuoka. Kaada lopuksi tortillojen päälle purkillinen ruokakermaa ja ripottele pinnalle juustoraaste. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.



sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen

Pääsiäistä tuli tänä vuonna vietettyä tuttuun tapaan oman perheen parissa kotiseudulla hyvästä ruoasta ja seurasta nauttien. Onneksi sää oli mitä mainioin.

Poikkesimme miehen kanssa lauantaina Vanhaan Raumaan ihastelemaan vanhoja puutaloja. Oli mukavaa kuljeskella kapeilla kujilla ja nauttia auringonpaisteesta. Vanha Rauma on muuten Pohjoismaiden laajin ja parhaiten säilynyt puutalokaupunginosa, joka on myös Unescon maailmanperintökohde. Vanhan Rauman katuverkosto ja asemakaava on perua keskiajalta.


Ihania vanhoja taloja ja kapeita kujia...



Hauska vanha kyltti kujan talossa

Ihania koristeita vanhassa talossa!




Vanhat taloit oli nimetty








Poikkesimme viihtyisässä verhoomo-sisustusliikkeessä sekä Ruokapuoti Lumossa, josta mukaan tarttui kokemäkeläisen tilan mansikkamehua sekä puodin itse tekemää luomumyslisekoitusta, josta löytyy kuivattujen hedelmien lisäksi mm. paahdettua cashewpähkinää. Tuota mysliä maistoin ensimmäisen kerran eilen ja se oli kerrassaan herkullista! Itse kauppakin oli sisustukseltaan ja esillepanoiltaan varsin hurmaava.


Luomupuodin tarjontaa

Persoonallinen esillepano!

Verhoomo-sisustuliikkeen ihania vanhoja astioita ja huonekaluja


Kaupungilla kiertelyn lomassa pistäydyimme myös ihastelemassa kaunista, 1500-luvulla valmistunutta Pyhän ristin kirkkoa, joka oli yksi kauneimmista kirkoista, joissa olen Suomessa käynyt. Tässä alunperin fransiskaanimunkkien rakennuttamassa kirkossa oli kauniit koristelut ja paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ystävällinen opas onneksi kertoi tarkemmin koristelujen ja kirkon historiasta.

Tässä pieni yksityiskohta vaikuttavasta seinäkoristeesta, joka oli muistaakseni tehty 1400 -luvun Saksassa. Kirkkoon työ päätyi 1600 -luvulla raumalaisen lahjoittamana.


Kirkon ihana kristallikruunu!

Alttarin kaunis lasimaalaus

Ylälehterien kauniit koristelut ovat peräisin 1700 -luvulta

Lisää kuvia ylälehteriltä sekä uruista

Katossa oli runsaasti koristemaalauksia


Lopuksi päädyimme lounastamaan kehuttuun, Top Chef -ohjelmasta tutun Teemu Laurelin perustamaan ravintola Gotoon. Ravintolan päivän lounaiden hinta-laatusuhde oli erinomainen. Näin maukasta ja laadukasta annosta en muista koskaan syöneeni 16€:n hintaan! Valitsin itselleni annoksen, joka koostui merikrotista (mahtoiko olla tuo kala, en enää muista tarkasti)ja peruna-kukkakaaligratiinista miehen ottaessa karitsan karetta ja perunoita. Ravintola oli tummasävyiseltä sisustukseltaan ja tunnelmaltaan erittäin tyylikäs ja moderni ja henkilökunta oli ystävällistä. Lauantain lounas vaikutti suositulta ja paikka täyttyikin nopeasti (meninne ravintolaan siis heti sen auettua kahdeltatoista).



Kuvia annoksistamme. Kerrankin vaalea kala on maustettu kunnolla ja gratiinin kukkakaalitkin olivat sopivan rapsakoita.




Ravintola Goto sijaitsee suloisessa vanhassa talossa

Lopuksi piipahdimme vielä vanhassa raatihuoneessa sijaitsevaan Rauman kaupungin museoon, jossa pääsimme tutustumaan pitsin nypläyksestä kertovaan näyttelyyn sekä Rauman historiaan. Museo itsessään nyt ei ollut kovinkaan häävi, olin yllättynyt näyttelyiden suppeudesta.

Kaiken kaikkiaan mukava päivä, suosittelen Vanhaa Raumaa kaikille!

Nyt odottelenkin innolla torstaita, jolloin suuntaan miehen kanssa pidennetyn viikonlopun (ja vapun!) viettoon Tukholmaan.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Tavarapaljous

Olen aloittanut urakan; tavaroiden, hyllyjen, laatikoiden, nyssyköiden ja pussukoiden läpikäynnin. Kuinka työlästä se onkaan!

En tunnustaudu hamsteriksi, tapanani ei siis ole kerätä turhaa rojua ja merkityksettömiä asioita nurkkiin pyörimään. Pyrin tasaisin väliajoin käymään vaatekaappiani läpi ja antamaan eteenpäin vaatteet, joita en ole käyttänyt.

Mutta nyt ei pelkkä vaatekaapin läpikäynti riitä, nyt pureudutaan joka paikkaan, myös niihin epämääräisen romulaatikoihin ja koreihin, jonne vaivihkaa kertyy sekalaisesti pikkutavaraa...

Koska olen laiska ja mukavuudenhaluinen, olen vetkutellut asian kanssa ja siirtänyt projektia eteenpäin. Mutta viime viikolla todella tartuin itseäni niskasta kiinni ja ryhdyin toimeen. Olen nyt pikkuhiljaa, muutamana päivänä viikossa käynyt tavaroita läpi. En halua siitä liian uuvuttavaa urakkaa, minkä vuoksi etenen hitaasti mutta varmasti.

Ongelmaksi onkin muodostunut se, mitä teen tavaroille, joita en tarvitse. Aiemmin olen mukavuudenhalussani antanut lahjoituksia Fidaan, mutta nyt toisaalta houkuttaisi tavaroiden myyminen. Antamalla hyväntekeväisyyteen pääsisi roinasta tietysti eroon nopeasti ja vaivattomasti, mutta...

Vaihtoehtona siis punnitsin kirpputoripöydän vuokraamista. Kirpputorimyynti on kuitenkin erittäin työlästä; vaatteet tulisi pestä, silittää, hinnoitella, raahata kirppikselle ja siellä sitten järjestellä pöytää joka päivä. Purnausta aiheuttaa myös kirpputoripöytien kova hinnoittelu. 
 
Lopulta päädyin Tampereen alueen Facebook -kirpputoriryhmään. Tässä ryhmässä  siis tavara vaihtaa kätevästi omistajaa Facebookin välityksellä. Itselleni netissä myyminen on uusi juttu, en ole koskaan hyödyntänyt edes Huutonettiä. Loin siis itselleni tuonne kansion, jonne olen pikkuhiljaa lataillut kuvia myytävistä tuotteista. Olenkin jo parit kaupat saanut tehtyä. Onhan toki kuvien ottamisessa ja lataamisessa oma vaivansa, mutta kokonaisuudessaan tämä on huomattavasti helpompaa kuin oikean kirppispöydän kanssa.
 
Toki edelleen pääsisin tavarastani nopeammin ja helpommin eroon lahjoittamalla ne eteenpäin. Jotenkin ajatus kirpputoritavaroiden säilömisestä eri pussukoissa ja nyssyköissä nurkissa tuntuu vastenmieliseltä. Toisaalta lahjoittamisessa hyväntekeväisyyteen on omat seikkansa, joista en oikein pidä. Ärsyynnyn siitä, että Fidan hintataso on mielestäni liian kova. Haluaisin, että vanhat tavarani voisi joku tarpeessa oleva ostaa edullisesti. Auttaisin samalla tarvitsijaa. Fidan hintaryöstäpolitiikka ei tätä auttamisajatustani tue. Toki antamalla tavaroita ilmaiseksi Fidaan tuen samalla kyseisen organisaation toimintaa.
 
Koska eläimet ovat sydäntäni lähellä, olenkin muutaman kerran lahjoittanut tavaraa Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen kirpputoripöytään. Suosikkikirpputorissani Tarinassa on yhdistyksen pöytä, ja kirpputorille voi kätevästi jättää lahjoitustavaroita. Ainoa miinus tässä on mielestäni se, että kirpputori ottaa 50% eläinsuojeluyhdistyksen myyntipöydän tuotosta. 50%! Mielestäni aivan liian paljon, joskin kyllä ymmärrän, että jotenkin tuon kirpputorinkin on yhteistyökuviosta hyödyttävä. Haluan tukea taloudellisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa lahjoittamalla tuotteita myyntiin, mutta en halua tukea kirpputoriyritystä antamalla heille ilmaiseksi myyntituloja...
 
Jos jollakulla on tähän dilemmaani hyviä ratkaisuehdotuksia, niitä otetaan kyllä ilolla vastaan.

Äh, tässäpä nyt tavarapohdintaa kerrakseen. Ei auta muu kuin jatkaa kaappien ja laatikoiden penkomista.




Kamala määrä tavaraa, taitaa olla lähinnä vaatteita. Kuinka paljon ihmiset ostavatkaan vaatteita, jos poisheitettävääkin on noin paljon? Kuva napattu täältä.

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Neulontanurkkaus: helppo tupsupipo

Jokin aika sitten neuloin itselleni kivan tupsupipon. Jotenkin tuntuu, että kaupan pipot ja myssyt ovat usein aika piukkoja (pipo on sananmukaisesti kireällä). Kai itselläni on sitten vain iso pää... Haluan siis, että piponi on sopivan väljä ja ulottuu  myös tarpeeksi syvälle päähän suojaamaan korvia.
 
Minulla on tapana hamstrata lankoja alesta ja lankavarastoni pursuaakin jos jonkinmoista kerää. Niinpä olin enemmän kuin riemuissani löydettyäni netistä ohjeen pipoon, johon saisin käytettyä alesta hamstraamaani Novitan Crystal -lankaa. Lisäksi ohjekin oli todella helppo (en ole neulontavirtuoosi, joten mitä helpompi ohje, sen parempi). Pipo neulottiin yksinkertaistetusti kahdella puikolla ensin pitkäksi kaistaleeksi, joka lopulta ommeltiin lyhyistä päistään yhteen. Lopuksi vielä tupsun kiinnitys ja se oli siinä! Tällä tekniikalla myssyä on myös helppo muokata mieleisekseen, kun pituutta ja leveyttä voi hahmottaa ja sovitella kaistaaleena vaivattomasti.
 
Suosittelen kaikkia neulontanoviiseja (toki myös kokeneitakin) kokeilemaan ohjetta rohkeasti. Tosin pipokelit taitavat pian tältä talvelta olla ohi.
 
Ohje on alun perin täältä, kopioin sen vielä teille tähän.
 
Tarvitset:
 
- Novita Crystal 130g (en muista, paljonko itseltäni lankaa kului, olisiko ollut pari kerää) Toki muukin lanka käy, silloin toki silmukoiden määrä ja langan menekki ei välttämättä täsmää.
 
 - 8 mm:n puikot (2kpl). Normaalit puikot siis, ei pyörö- tai sukkapuikkoja.
 
Pipon neulonta:
 
Luo 20 silmukkaa ja neulo ainaoikein -neuletta (=kaikki kerrokset neulotaan oikein) 54 cm tai kunnes kappale on niin pitkä, että se ylettää pään ympäri. Päättele silmukat.
 
Poimi kappaleen toisesta pitkästä sivusta 32 silmukkaa ja neulo 1o, 1n -joustinta 3 cm. Seuraavalla kierroksella vähennä silmukkamäärä puoleen neulomalla koko kerroksen ajan kaksi silmukkaa oikein yhteen. Katkaise lanka noin 30 cm päässä työstä, vie lanka silmukoiden läpi ja kiristä. Vie lanka vielä toisenkin kerran silmukoiden läpi ja päättele se huolella.
 
Ompele pipon sivusauma, eli aloitus- ja lopetuskerrokset (lyhyet sivut) yhteen ja päättele langanpäät.
 
Tupsun tekeminen:
 
Leikkaa kartongista kaksi 8 cm halkaisijaltaan olevaa ympyrää. Leikkaa molempien ympyröiden keskelle pyöreä, halkaisijaltaan noin 3,5 cm oleva reikä. Aseta kartonkirenkaat päällekkäin.
Leikkaa langasta parin metrin pituisia pätkiä ja kierrä niitä tasaisesti renkaiden ympärille. Mitä enemmän kierrät lankaa renkaan ympärille, sitä tuuheampi tupsusta tulee.
 
Kun tupsussa on tarpeeksi lankaa, leikkaa tupsun sivut auki kartonkirenkaiden välistä. Leikkaamisen jälkeen taivuta renkaita hieman erilleen ja kierrä niiden väliin tupsun ympärille pari tiukkaa kierrosta langalla ja tee solmu. Voit jättää langan pitkäksi ja ommella sillä tupsun pipoon. Kiinnitä tupsu pipoon neulalla ompelemalla.
 
 
Toki pipon voisi halutessaan koristella vaikka virkatuin kukkasin, mutta omasta mielestäni ainaoikeunneule  ja paljetit olivat tarpeeksi näyttävä ja mielenkiintoinen yhdistelmä, minkä vuoksi enempiä koristeluja ei enää tarvittu.
 

Mukavia neulontahetkiä! :)




Pipo on siis oikeasti musta eikä harmaa.
Vaalensin kuvaa, jotta ainaoikein -neulos erottuisi paremmin.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Grillikauden avajaiset ja Edit Piaf -illallinen

Kylläpä viikonloppu suhahti ohi vauhdilla. Lauantaina vietimme parvekegrillikauden avajaisia ja grillasimme siskoni perheen kanssa hot dogeja. Näitä kuumia koiria nautittiin erilaisina versioina makkaroita ja täytteitä vaihdellen. En vain löytänyt lähimmästä marketista soijanakkeja, joten kasvissyöjänä jouduin tyytymään pelkkiin sämpylöihin ja täytteisiin.
 
 
 
Illaksi menimme miehen kanssa ravintola Mylläreihin Edit Piaf -illalliselle. En ollut aiemmin tuossa ravintolassa käynytkään, joten miljöö oli minulle positiivinen yllätys. Kuten jo paikan nimestä voi päätellä, ravintola sijaitsi entisessä myllyssä. Kauniit vanhat ikkunat, katon hirret ja tiiliseinät loivat tunnelmallisen ja romanttisen ympäristön. Pariisissa syntynyt Tia Cohen esitti illassa ranskaksi Edith Piafin kappaleita. Itse pidän Piafin musiikista, joten nautin illasta kovasti. Tian upea ääni ja vahva tulkinta sai aivan kylmät väreet kulkemaan selkää pitkin! Tian lisäksi kokoonpanossa oli haitaria soittava Joose Ojala sekä kontrabassoa soittava Matti Vallius. Musiikkiesitys oli sovitettu yhteen kolmen ruokalajin illallisen kanssa. Alkupalojen jälkeen bändi esitti ensimmäisen setin ja toinen esitys koitti pääruoan jälkeen.  Erityisesti vaikutuksen teki Tian pulppuava ja räväkkä persoonallisuus, joka ravisteli onnistuneesti hieman jäykähköä ja ujoa illalliskansaa. Tämä oli bändin ensimmäinen keikka Tampereella, toivonkin sydämestäni, että saamme nauttia heidän esityksestään joskus toistekin!