Kaiken arkipäiväisen "kiireen" keskellä sitä yhteydenpito kavereihin jotenkin on vaan jäänyt. Ystäväni on asustellut Helsingissä jo parisen vuotta, mutta en häpeäkseni ole käynyt häntä kertaakaan katsomassa. Aivan kuin Tampere - Helsinki -väli olisi jotenkin haasteellinen kulkemisen suhteen.
Sainkin itsestäni vihdoin irti ja matkasin lauantaina tapaamaan ystävääni lounaan merkeissä. Yhdistimme tähän samaan syssyyn romanttisen pariskuntaviikonlopun, joten mies lähti myös mukaan. Tapasimme molemmat siis kavereitamme, minkä jälkeen jatkoimme viikonlopun viettoa kaksin.
Yövyimme tunnelmallisessa Glo hotel Artissa. Tämä jugend -rakennus vei kyllä sydämeni. Tunnelma aulassa oli kerrassaan mahtava. Myös alakerran ravintola oli erittäin positiivinen yllätys hyvän ruoan ystäville. Alkuperäisenä tarkoituksenamme oli mennä testaamaan tunnettuja Michelin tähti -ravintoloita, mutta olimme liian myöhään liikenteessä pöytävaraustemme suhteen. Glo Art Kitchen -kokemus oli kuitenkin erittäin hyvä, joten emme jääneet ilman hyvää ruokaa(tosin paikan aamupala oli kyllä pettymys, mutta ei siitä sen enempää).
Kävimme kaupungilla kiertelyn lomassa haukkaamassa jotain pientä keskustan Meze Pointissa, jossa emme olleet aiemmin käyneet. Itse otin 9 erilaista mezeä sisältävän annoksen. Tarjolla oli mm. taboullah -salaattia, tsatsikityylistä lisuketta, fetajuustopiiras, hummusta, falafelpihvi, friteerattu vuohenjuuston siivu. Kaikki kuulosti etukäteen herkkulliselta. Ravintolassa käynti sai heti alkuun huonon vireen kun jouduimme odottamaan pääruokiammi melkein tunnin. Jos emme olisi alkaneet kysellä ruokiemme perään, istuisimme siellä varmaankin edelleen odottamassa. Odottelun tuoma mieliharmi olisi ollut korjattavissa herkullisella ruoalla, mutta vielä mitä. Meze -lautaseni oli heikko esitys. Friteerattu vuohenjuusto ja fetajuustopiiras olivat molemmat haaleita ja kuivia. Lajitelman selkeä tähti oli falafelpihvi, joita oli vain yksi kappale. Hummus ym. kastikkeet oli ihan ok, mutta ei niitä viitsinyt pelkästään vedellä (alkuun tuotu leipä kun oli syöty jo ajat sitten). Viitisentoista euroa kustantanut annos ei todellakaan ollut hintansa väärti. Tarjoilija sentään pahoitteli lopuksi odotteluaikaamme ja olisi tarjonnut hyvitykseksi jälkiruoat. Tästä kieltäydyttyämme saimme laskuumme pienen alennuksen. En kuitenkaan voi suositella paikkaa muille.
Lönnrotinkadun varrelta (jossa hotellimme sijaitsi) löysimme Suomen paras leipomo -ohjelmasta tutuksi tulleen kahvila Krullan. Olisin mieluusti halunnut päästä testaamaan hyvin menestyneen kahvilan herkkuja, mutta valitettavasti paikka oli täpötäynnä eikä vapaita pöytiä ollut saatavilla.
Sunnuntaina poikkesimme ennen lähtöämme Ateneumissa. Perusnäyttely itsessään oli jo mielenkiintoinen, mutta erityisesti Tove Janssonista kertova juhlanäyttely oli kiinnostava. Muumisadut toivat mieleen lapsuusmuistoja. Muistan, kuinka perheestämme löytyi kaksi Muumi -sarjakuvakirjaa (osat 3 ja 4) sekä Muumi -lautapeli. Kun kummityttöni kasvaa isommaksi, ostan hänelle taatusti lahjaksi Muumi -satukirjoja, joita oli myös museokaupassa myynnissä.
Shoppailun, puistoissa istuskelun ja kiertelyn sekä hyvän ruoan lisäksi emme tehneet mitään sen kummempaa. Mutta kovasti viikonloppu piristi perusarkea. :)
Tämä kuva Tove Janssonin näyttelystä on napattu Ateneumin sivuilta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti