Reissukuvia

Laitanpa tähän vähän matkakuvia Rimininstä, San Marinosta sekä Ravennasta. Näistä ehdoton suosikki oli San Marino. Tuolta lilliputtivaltiosta oli huikeat näkymät!

Italialaiset jäätelöt ovat ihania! Tässä tuoreilla mansikoilla ja kermavaahdolla ryyditetty annos.

Entäpä sitten italialaiset pizzat?? Nam!

Tässäpä kuva sieni-pasta-annoksestani. Olen suuri pastojen ystävä, joten niitä tulikin reissun aikana paljon syötyä.

Erään kirkon kaunista mosaiikkilattiaa.

Verigreippi-porkkana-inkiväärimehu

Sain kolmisen vuotta sitten vanhemmiltani pyytämäni mehulingon joululahjaksi. Alkuinnostus ja suunnitelmat itse tehtyjen mehujen suhteen olivat suuret. Mutta käytännössä linko on jäänyt keittiön turhake -asteelle. Ongelmaksi koen laitteen vaikeakäyttöisyyden. Lingossa on monta eri osaa, jotka kaikki täytyy olla juuri eikä melkein oikein laitettuna jotta laite toimisi. Lisäksi eri osien tiskaus on tuntunut vaivalloiselta. Eikä minulla edes ole ollut hyviä mehureseptejä. Olen suosiolla jättänyt väliin selleri-kurkku-yrtti -tyyliset vihermehut, koska uskon niiden maistuvan pahalle.

Olin siis mielissäni kun bongasin jokin aika sitten Lunni leipoo -blogista kivan kuuloisen mehun, johon tuli porkkanan lisäksi verigreippiä (tykkään greipistä!) ja inkivääriä. Tämähän on oikeaa terveysjuomaa, joka myös maistuu hyvälle! :) Ehkäpä annan mehulingolleni uuden mahdollisuuden; jätin sen oikein työpöydälle esille, jotta tulisi tehtyä tätä mehua toistekin.

Maistuisikos lasillinen terveellistä ja virkistävää juomaa?

Kesäkuulumisia

Italian Riminin reissu sujui hyvin. Koska sekä minä että mies emme ole rannalla viihtyvää tyyppiä, ei Rimini ollut ehkä niin nappikohde. Onneksi tuolta löytyi kuitenkin vanha kaupunki, jossa oli kiva kuljeskella ja viettää aikaa. Ainakin saimme nauttia lämmöstä ja ihanasta italialaisesta ruoasta sekä ottaa rennosti. Riminin hyvä puoli oli se, että siitä pääsi kätevästi käymään San Marinon valtiossa (todella kaunis paikka!) sekä junalla tai bussilla muissa lähialueen paikkakunnilla. Me kävimme junalla Ravennassa. Matka kesti noin tunnin ja lippu maksoi noin 4 €/hlö. Tykkäsin tuosta Ravennasta todella paljon. Koko kaupungin keskusta koostui hienoista ja idyllisistä vanhoista taloista. Lisäksi tuolta löytyi useita Unescon maailmanperintökohteita; hienoja mosaiikkikoristeisia bysantin aikaisia kirkkoja ja mausoleumeja. Suosittelen kyllä kaikille!

San Marinon henkeä salpaavien vuoristomaisemien lisäsi valtiosta saattoi ostaa edullisesti erilaisia alkoholeja (ollaan miehen kanssa molemmat absolutisteja, joten jäi väliin) sekä hajuvesiä sekä nahkatuotteita. Itselleni hankin tuolta Fendin aurinkolasit suht edullisesti. Mikä parasta, mieheni kosi minua San Marinon yhdellä aukiolla! <3 Kyllä, Pilkkumissa siis aletaan suunnitella häitä (oikeastaan hääsuunnitelmat ovat lähteneet hurjalla vauhdilla etenemään). Aluksi mietin, kirjoittaisinko ihan erillistä hääblogia, mutta päädyin siihen, että päivittelen hääjuttuja tänne Pilkkumiin. Itse häät tulemme siis pitämään täällä Tampereella ensi vuoden elokuussa. :)

Kuva napattu täältä

Kauhan varressa: sitruunainen peruna-kuskussalaatti

Huomenna suuntaamme miehen kanssa Italian Riminiin viikoksi. Tarkoituksena on käydä myös San Marinon valtiossa. Eniten tuolta matkalta odotan ennen kaikkea hyvää ruokaa. Oikein vesi herahtaa kielelle, kun ajattelenkin hyviä pastoja ja pizzoja...

Tässäpä näpyttelen teille vielä ennen reissua oivallisen kuskussalaattiohjeen, jonka nappasin Valion sivuilta. Tällaisella hellesäällä grillit ovat varmasti monessa paikassa kuumina ja tämä salaatti sopii lisukkeeksi grilliruoille. Tykkään tehdä kuskussalaatteja niiden maittavuuden ja helppotekoisuuden vuoksi. Usein tulee joukkoon heitettyä mitä kaapista milloinkin sattuu löytymään. Tässä itseäni kiehtoi perunan käyttäminen kuskusin kanssa. Itse olen ainakin niin kaavoihin kangistunut, että olen tehnyt joko peruna- tai sitten kuskussalaattia. En siis molempia yhdessä. Uusi juttu siis minulle. Pieni askel yhteiskunnalle, suuri minulle! :D  Ihan hyvinhän nuo sopivat samaan salaattiin. Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty vihreitä papuja, mutta niitä ei minulla ollut. Sovelsin ja heitin joukkoon retiisejä. Myönnän, että minua kyllä mietitytti se, voiko retiisejä paistaa pannulla. En nimittäin itse muista koskaan syöneeni tai nähneeni mitään lämpimiä ruokia, joissa retiisejä olisi ollut.  Myös tässä asiassa siis ravistelin ennakkoluulojani ja ihan ok nuo retiisit salaatissa olivat. Varmasti toki papu olisi ollut parempaa kuin tuo retiisi... Lisäksi vaihdoin alkuperäisessä ohjeessa olleen Koskenlaskija -murut fetajuustoon.

Pitemmittä puheitta, tässäpä ohjetta, miten itse salaatin väsäsin:

Tarvitset: 

2 1/2 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 tl hunajaa
2 dl kuskusia
500 g uusia perunoita keitettynä
200 g retiisejä
2 rkl voita
mustapippuria
1 tl raastettua sitruunan kuorta
1/2 dl sitruunan mehua
150 g fetajuustoa

Kiehauta vesi ja lisää liemikuutio sekä hunaja. Sekoita, kunnes ovat liuenneet. Lisää liemeen kuskus Jätä hautumaan kannella peitettynä.

Paloittele perunat ja viipaloi retiisit, paista pannulla. Mausta pippurilla. Kun perunat ovat saaneet inan väriä, lisää joukkoon sitruunan mehu ja kuoriraaste. Sekoittele, kunnes neste on imeytynyt. 

Yhdistä kaikki aineet kulhossa.

Kauhan varressa: falafelpyörykät

Kesä on hurahtanut käyntiin oikein vauhdilla. Alkukesästä saimme onneksi nauttia kunnon helteistä ja kauniista ilmasta. Siihen se sitten tyssäsikin. Hyvin pitkään säätilan perusteella saattoi olla vaikka syksy... Mutta onneksi nyt taas näyttää helteiseltä!

Onneksi saimme miehen kanssa varattu äkkilähdön Italian Riminiin. Josko sieltä saisi ammennettua viikon ajan aurinkoa koko kesän tarpeisiin.

Tässä välissä on kyllä tullut kokkailtua. Kaikki ruoat eivät tosin ole räjäyttäneet tajuntaa ja tänne blogiini olen päättänyt laittaa ainoastaan reseptit, joita voisin tehdä uudelleen.

Netissä selatessa löysin Valion sivuilta falafelien ohjeen. En ollutkaan koskaan aiemmin falafelejä itse tehnyt. Näistä tuli oikein maistuvia ja pyörykät olivat myös helppotekoisia. Ainoana miinuksena oli palleroiden kuivuus. Tämä lienee johtunut siitä, että ohjeessa mainitun piimän sijasta turvotin korppujauhoja turkkilaisessa jogurtissa, joka ei tietenkään ole yhtä juoksevaa... En myöskään viitsinyt kiusata vanhaa sauvasekoitin parkaani enempään, joten massaani jäi sattumia. Tää ei tosin minua haitannut laisinkaan. 

Tässäpä siis ohje, tein myös kyytipojaksi ohjeessa mainitun minttukastikkeen, joka sopi falafelien kannssa mainiosti.

Falafelit:

1 dl piimää
2 dl korppujauhoja
2 prk valutettuja kikherneitä
1 sipuli
3 valkosipulin kynttä
1/2 punainen chili
1 ruukku tuoretta korianteria
1 ruukku lehtipersiljaa
2 tl kuminaa
2 tl jauhettua korianteria
1/2 tl suolaa


Minttukastike:

2 dl turkkilaista jogurttia
1/2 dl tuoretta minttua hienonnettuna
ripaus suolaa
mustapippuria
1/2 tl juoksevaa hunajaa

Valmista ensin kastike: Sekoita kaikki ainekset keskenään. Nosta jääkaappiin maustumaan falafelien valmistamisen ajaksi.

Mittaa piimän joukkoon korppujauhot ja anna turvota 10 minuuttia. Lisää kulhoon kaikki loput falafelien ainekset pilkottuna/hienonnettuna (chili ilman siemeniä). Soseuta tasaiseksi massaksi.

Pyörittele massasta palluroita ja laita leivinpaperilla vuoratulle pellille. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.

Tarjoa minttukastikkeen, riisin ja salaatin kanssa.

Viikon(loppu) puuhasteluja

Mies lähti veljensä kanssa perjantaina kahden viikon mittaiselle poikien reissulle Aasiaan, elän siis seuraavat pari viikkoa poikamiestyttöelämää. :) Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että kukaan ei katso teksti-TV:tä tai urheilua seuraavaan kahteen viikkoon. ;)

Tämä viikonloppu sujui erittäin rauhallisissa (lue: tylsissä) merkeissä. Jatkuvien sadekuurojen takia ulkoilu jäi vähälle. Mitäpä tekemistä sitä siivouspäivänä on kuin siivous? Otin itseäni niskasta kiinni ja kävin läpi vaatekaappi, josta karsin kovalla kädellä ei niin mielulisia, liian isoja tai liian pieniä vaatteita laatikoihin varastoon vietäviksi. Tämän lisäksi siivosin ja järjestelin siivouskaapin ja sain vihdoin ja viimein sulatettua pakastimen (inhoan pakastimen sulatusta). Vielä olisi to do -listalla mm. kuiva-ainekaappien siivous ja läpikäynti, mutta se jääköön seuraavaan sadeviikonloppuun. Onneksi ensi viikolle on luvassa aurinkoa ja lämpömittarikin kipuaa kahteenkymmeneen asteeseen.

Tänään sunnuntaina kävin pyörähtämässä nurkan takana sijaitsevassa Tallipihassa, jossa vietettiin kesäkauden avajaisia. Tallipihan torilla oli käsityöläisiä myymässä tuotteitaan, lisäksi oli perinteiset loimulohet terassilla tarjolla, ponitalutusta sekä hevosajelua. Itseäni kiinnosti tamperelainen L'Amusette -tanssiryhmä, joka esiintyi Tallipihalla. Sulokasta tanssahtelua katsellessa ja Muskotti -soittoryhmän musisointia kuunnellessa aika kului mukavasti. Ja olivathan ne tanssiryhmäläisten puvut kerrassaan hienoja! :)

Kävin muuten Finnkinon Superpäivillä katsomassa  Se toinen nainen -elokuvan. Eipä ollut hääppöinen. Suurimmaksi osaksi leffa oli päätöntä muka-hauskaa sähellystä. Onneksi loppua kohden elokuva parani oli lopulta ihan ok. Itse arvostelisin tämän asteikolla 1-5 tähteä 3 tähden arvoiseksi. Perus naisille suunnattua hömpää pettäjämiehelle kostamisesta. Onneksi kävin katsomassa tätä Superpäivillä, leffa ei nimittäin todellakaan olisi ollut normaalilipun arvoinen (miksi leffaliput on normaalihintaisina niin kalliita??).

Lopuksi muutama kuva Hatanpään kartanolta, jossa piipahdin toissaviikon hellepäivinä. Aivan ihana paikka!

 

Tavaroista eroon

Kuinkas viikko onkaan taas viuhahtanut ohi vauhdilla. Olimme miehen kanssa siis viime viikonloppuna Tampereen Hämeenpuistossa myymässä ylimääräistä rompetta. Vaikka kauppa ei tuottonsa puolesta hiponut pilviä, pääsin kuitenkin ihan kivasti tavarasta eroon. Jokaikinen pois lähtenyt tavara tai vaate oli askel eteenpäin! Ja mikäs siinä istuskellessa ihanasta helteestä ja auringonpaisteesta nauttien. :) Hämeenpuistossa oli todella kivasti ihmisiä ja myyjiä liikkeellä. Vaikka Siivouspäivän ideana ainakin itselleni oli päästä vanhasta eroon, ei hankkia lisää kamaa nurkkiin, tein kuitenkin pari pientä löytöä; vanha Coca-Cola -mainostaulun sain mukaani eurolla ja kaunis pinkki hiuskoru kustansi vain 3€. 

 

Rohkaistuin laittamaan vanhoja naistenlehtiäni 50-luvulta myyntiin Facebookin vintage -ryhmään ja sainkin niille ostajan. Koska tosiaankin kyseessä oli ensimmäiset kaupat, joissa tuli postittaa tuotteet, en näin untuvikkona tajunnut käydä tarkistuttamassa Postista etukäteen postikuluja. Katselin Postin sivuilla olevaa hinnastoa ja arvelin itse lähetettävän kirjeen painon (ei sitten tullut mieleen punnita lehtiä vaikkapa keittiövaa'alla). Olin hyväksynyt tarjouksen, jossa lehtisetti maksaa 10€ sisältäen postikulut. Kyllä siinä suu loksahti auki kun marssin Postiin ja sain kuulla kirjeeni maksavan 2. luokan postina 9€! Oli mennyt 100g yli arvioimani painorajan, jolloin hinta nousi todella rajusti. Myin käytännössä siis 5 kpl lehtiä ja sain siitä vain 1€... :D Tästäpä on hyvä ottaa opiksi. Koska ajattelin ryhtyä tyhjentämään vintagemekko ja -laukkukokoelmaani, seuraavalla kerralla ehdottomasti marssin ensin postiin ja kysyn tuotteen postikuluja ennen myynti-ilmoituksen laatimista. Ei tule sitten ikäviä yllätyksiä. ;) No, pääasia tässäkin, että nurkissa pyörii nyt 5 kpl tavaroita vähemmän.

Vaaterekin puuttuessa viritin myytävät vaatteet pyykinkuivaustelineeseen.